Sardon kieli

Italian värikäs historia kansojen tilkkutäkkinä näkyy ja ennen kaikkea kuuluu edelleen ympäri maata puhuttavissa murteissa. Erot ääntämisessä ja sanastossa ovat merkittäviä, ja usein murteiden sijasta puhutaankin latinasta kehittyneistä erillisistä kielistä kuten Siciliano, Calabrese, Piemontese ja myöskin Sardo. Nykyinen italian kirjakieli taasen on kehittynyt fiorentino-murteesta, joka renesanssin aikaan laajeni tiede- ja kulttuurikeskukseksi nousseesta Firenzestä koko niemimaalle.

Sardon kehitys

Sardo on ilmeisesti syntynyt saarta 8000 vuotta sitten asuttaneiden kansojen kielten sekamelskasta, johon valloittajat ovat jokainen jättäneet jälkensä. Alkuperäinen Nuraghi-kieli näkyy parhaiten omaperäisissä paikkojen nimissä, kuten Nuraminis, Nurallao, Orune, Orani, Ollollai ja Lotzarai. Nykyihmisille eivät nämä nimet kerro mitään itse paikasta, mutta tutkijat olettavat, että tavuilla on oma merkityksensä. Nur- viittaa ilmeisesti erilaisiin kivilinnoituksiin ja -kyliin.

n 600 e.a.a. kartagolaiset ja foinikialaiset toivat saarelle puunilaisuuden ja ensimmäisen kerran myös kirjoitustaidon. Britannica Concise Encyclopedian mukaan sardoksi kirjoitettuja dokumentteja on kuitenkin säilynyt vasta vuodesta 1080 eteenpäin. Sardoksi ei kaunokirjallisuutta ole laajalti julkaistu ennen viime vuosikymmeniä. Nk. Sardon kirjakieli on Sardo Illustre, jota käytetään pääasiassa kansanlauluissa ja runoissa.

Yleisesti uskotaan että Sardon kieliopillisesti vahvin vaikuttaja on latina, vaikka kyseessä saattaa olla myös roomalaisia edeltävien etruskien kieliperintö. Latina ei suinkaan valloittanut koko saarta hetkessä vaan vähitellen roomalaisten noin 700 vuotisen hallinnon aikana. Näin pitkän aikajakson myötä myös latina muuttui ja siksi saaren eri osissa myös latinalaisperäiset ilmaisut saattavat vaihdella ääntämykseltään. Esimerkiksi italian forno (uuni) voi sardoksi olla sekä forru että furru.

Rooman valtakuntaa seuranneet kansainvellukset jättivät jälkeensä indo-eurooppalaisen kieliperinnön. Sardoon eivät vandaalit ehtineet vajaan vuosisataisen valloituksensa aikana vaikuttamaan, vaan arabialaista alkuperää olevat sanat ovat suodattuneet sardoon muiden kielien kuten espanjan kautta.

Katalaani ja espanja ovatkin vaikuttaneet sardoon merkittävästi Aragonien ja Espanjan kuninkaiden nelivuosisataisen hallinnon ansiosta. Sanastoa on paljon kuten sa ventana (ikkuna), ja usein sardinialaiset pystyvätkin ymmärtämään sujuvasti myös nykyespanjaa, saati katalaania. Sardinian luoteisrannikolla sijaitseva Algheron kaupunki rakennettiin täysin uudelleen Aragonien aikaan ja sikäläiset puhuvatkin katalaania eivätkä varsinaista sardoa.

Myös italian kielen merkitys on sardon kehityksessä huomattava jo keski-ajalta Pisan ja Genovan vaikutusvallan myötä. Lisäksi nykyajan keksintöjen nimet kuten macchina (auto) tulevat pääasiassa italiasta.

Sardolle tyypillistä ovat u:hun loppuvat sanat ja vahvasti äännetyt tupla- ja joskus jopa triplakonsantit kuten sanassa puddu, kana. Artikkeleina ovat sa ja su, jotka vastaavat italian feminiiniä ja maskuliinia. Verbien taivutus tulee latinasta, lisäksi verbi tulee usein lauseen viimeiseksi, erikoisuus, joka mantereella herättää joskus hilpeyttä.

Lähteenä käytetty Editrice Democratica Sardan julkaisemaa M.Continin teosta Parlare e scrivere il sardo

Sardon nykytila

Osittain huonojen kulkuyhteyksien takia ja eri alueiden valloitushistorian myötä on saarelle kehittynyt neljä toisistaan selvästi eroavaa murretta. Murrerajat seuraavat Sardinian vanhojen läänien rajoja. Unescon raportissa Euroopan uhanalaisista kielistä mukaan laajimmin puhutuimmat murteet ovat Etelän alangoilla puhuttava kampidaani Campidano ja Keski-osan Logudori Logudorese yhteensä noin miljoona puhujaa. Koillisessa puhuttavaa galluuria Gallurese ja Pohjoisen sassaria Sassarese yltävät noin 100 000 puhujaan kumpainenkin. Lisäksi nämä päämurteet jakautuvat jopa kaupungeittain omiin alamurteisiin, joiden ääntämisessä löytyy hienoisia eroja. Muita saarella puhuttavia kieliä ovat katalano Algherossa ja ligurialaista alkuperää oleva Tabarchino Etelä-rannikolla sijaitsevilla San Pietron ja Sant’Antiocon saarilla.

Sardoa käytetään vielä jokapäiväisesti ja useat oppivat kielen jo lapsena, mutta koulun myötä italia ohittaa alkuperäiskielen. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten lapset eivät osanneet ollenkaan italiaa koulun aloittaessaan ja opettajat kielsivät vanhempia puhumaan lapsille sardoa, jotta opiskelut eivät kärsisi. Television myötä ovat nuorimmat sukupolvet usein sujuvampia italiaksi kuin sardoksi. Etenkin suurimmissa kaupungeissa löytyy jo nuoria, jotka eivät osaa sardoa lainkaan.

Ehkäpä juuri sardon nopea häviäminen on herättänyt sekä viralliset ja yksityiset tahot kehittämään keinoja kielen säilyttämiseksi seuraaville sukupolville. Kaunokirjallisuutta ja esimerkiksi nuorisoon vetoavia sarjakuvia on ryhdytty julkaisemaan. Cagliarissa esiintyy myös nuorten räppärien bändi, joka esiintyy sardoksi. Erityisesti internetin myötä on tietoisuutta sardosta lisätty kansainvälisestikin ja esimerkiksi ulkomailla asuville sardinialaisille on näin tarjolla mahdollisuus pitää yllä omaa äidinkieltään.

Yksi vastaus artikkeliin ”Sardon kieli”

Kommentointi on suljettu.

Sardinia.fi kertoo lämmöllä ja omakohtaisesti Sardiniasta, sardinialaisista ja kaikesta tuohon maailman kauneimpaan saareen liittyvästä.