Luonto

Sardinia sijaitsee aivan Euroopan äärilaidalla kuten Suomikin ja ehkä juuri siksi suomalaiset tuntevat olonsa niin kotoisaksi siellä. Mantereelta on saarelle matkaa meriteitse 180km ja melkein saman verran (192km) on Etelä-Sardiniasta Tunisian rannikolle Afrikassa. Vaikka tämä Välimeren toiseksi suurin saari on pinta-alaltaan (24 000 km3) vain hiukan pienempi kuin Sisilia on se väkiluvultaan (n.1,5 milj.) vain kolmasosan edellisestä ja itseasiassa koko Italian harvimmin asutettu maakunta. Rauhallista lomaa hakevalle onkin Sardinia ihanteellinen matkakohde. Saari sijaitsee Rooman Etelä-puolella ja usein lasketaan osaksi köyhempää, mutta aurinkoisempaa Italiaa.

Väriloistoa toukokuussa
Väriloistoa toukokuussa

Ilmastoltaan saari on ihanteellinen kohde keväällä maaliskuusta alkaen kun luonto viheriöi ja kukkii täydessä loistossaan, talven sateiden jäljiltä. Toki, myös huhtikuussakin voi ripotella, mutta useimmiten aurinko lämmittää kuurojen välissä jo mukavasti noin +20 asteeseen asti. Rantaelämää pääsee usein viettämään jo kesäkuussa (+25), vaikka merivesi onkin vielä viileähkö. Pahin helle iskee tavallisimmin Heinä-elokuussa, jolloin päivisin liikutaan +30 yläpuolella ja iltaisinkin vielä +20 paikkeilla. Syyskuussa käyvät usein vielä paikallisetkin rannalla, tosin pahimmat ylihinnoittelut ja rantojen ylikansoitus ovat jo hellittäneet. Valitettavasti luonto on tällöin kovin kuiva ja ruskea, väriä tuovat kypsyvät persikat ja viinirypäleet. Lokakuusta alkaa paikallisten syksy, vaikka aurinkoisia päiviä on silloinkin useimmiten luvassa. Joulukuussakin voivat päivälämpötilat nousta melkein +20 asteeseen vaikka useimmiten liikutaan +10 tienoilla. Kostea kylmyys tunkee kuitenkin taloihin joka nurkasta, joten villavaatteet eivät ole missään nimessä liioittelua. Tammikuussa voi joskus tulla muutama sentti luntakin, etenkin Nuoron vuoristoalueilla. Helmikuussa alkaa taas helpottaa, tosin silloin yleensä alkavat kevät sateet, jotka eroosion ja laittoman rakentamisen kuluttamilla rinteillä voivat saada jopa mutatulvia aikaan

Saaren eteläisimmästä kärjestä Capo Teuladasta on 270 km Pohjoisen Capo Falconeen, jonka erottaa Korsikasta vain 11 kilometriä leveä salmi. Idästä on Länsi-rannikolle vain noin150 km linnuntietä, mutta saaren Itä-osia hallitseva vuoristo hidastaa matkantekoa jonkin verran. Tämä vuoristo on mitä ilmeisimmin syntynyt Euroopan ja Afrikan mannerlaattojen yhteentörmäyksessä samaan aikaan kuin kotoiset tunturimmekin. Mannerjään sijasta meren ja metsänhakkuiden kuluttamana se on keskimääräisesti hiukan korkeampi ja korkein huippu on Nuoron vuoristossa sijaitseva La Marmora (1834m). Sieltä löytyy talvisin lunta ja Fonnissa on jopa pieni hiihtokeskus avoinna muutaman viikon vuodessa. Nuoron vuoristossa on ainutlaatuinen Gennargentun Supramonte luonnonpuisto. Melkein puolet saaren pinta-alasta on rauhoitettu luonnon suojelemiseksi. Muita luonnonsuojelualueita ovat mm. Cagliarin yläpuolella sijaitseva Sette Fratelli – seitsemän veljeksen – vuoristo ja Lounaassa WWF:n puisto Monte Arcosu. Rinteillä viihtyvät muflonien lisäksi myös villisiat, joita talvisin jopa metsästetään. Alueelta löytyy myös useita tippukiviluolia, joista kuuluisin lienee Algherossa Grotte di Nettuno, mutta esimerkiksi Is Zuddaksen luolasto Sant’ Antiocon saarelle mentäessä on visiitin arvoinen.

Neptumuksen luola Algherossa
Neptumuksen luola Algherossa

Pohjoisen Galluran alanko muuttuu puolessa välissä saarta Campidanon alavaksi viljamaaksi, jossa myös maitokarjaa kasvatetaan. Arborean meijeriteollisuus on Mussolinin perustama ja vastaa edelleen saaren maitotuotteista. Kartalla alanko näkyy selvimmin tärkeintä maantietä SS131:stä seuraamalla. Puolesta välistä matkaa löytyy Giaran ylänkö, jossa elää mm.tuhatvuotinen pikkuvillihevosten lauma. Muita saarella asustavia erikoislajeja ovat Sardinian hirvi, joka asuu vuoriston metsissä ja valkoinen aasi, jota tavataan entisellä Asinaran vankilasaarella saaren Luoteiskärjessä.

Sardinialle tyypillinen näkymä on kirkkaan valkoinen hiekkaranta turkoosin meren ja tummien vuorten välissä. Itä-rannikon vuorten juurella piilottelevat paratiisimaiset lahdet ovatkin tunnettuja eristäytyneisyydestään sillä niille pääsee lähinnä meriteitse tai patikoiden vuorten rinnettä. Kuuluisin niistä lienee Cala Luna (kuun lahti). Santa Maria Navarresesta hiukan Arbataxin yläpuolelta lähtevät laivat kuljettavat matkustajat aamulla klo 9 useille rannoille ja palaavat illalla klo 18 hakemaan heidät. Pohjois-puolella voi lastautua laivoihin Cala Gononesta. Mukaan on syytä varata kunnolla evästä ja ennen kaikkea juomavettä.

Orosein lahti Itä-rannikolla
Orosein lahti Itä-rannikolla

Järviä saarelta löytyy jonkin verran mutta ne ovat melko pieniä. Tärkeimmät makean veden varastot ovat muutamat tekojärvet, sekä vuorilla sijaitsevat sadevedenkeräysaltaat. Vähäiset sademäärät (500-700mm/vuosi) ja vuotavat kunnallisvesiputkistot aiheuttavat vuosittain vedensäännöstelytoimenpiteitä ja tilastojen mukaan sardinialaiset kuluttavat vettä eniten koko Italiassa. Joissain rannikon kaupungeissa voi vesi olla jopa hiukan suolaista meriveden sekoittuessa pintavesiin. Turistikohteissa on laadukkaan veden saanti taattu, mutta juotavaksi en kuitenkaan sitä suosittele.

Saaren Länsi-rannikko taasen on tunnettu paitsi jo hiipuneista hiili-, hopea- ja kuparikaivoksistaan myös valtavista dyynirannoistaan. Parhaimmillaan saattavat hiekkakukkulat olla jopa 50 metriä korkeita, kuten Is Piscinas -rannalla. Tällä puolella saarta saattavat tuulet olla petollisia ja ristiallokko vie varomattoman uimarin helposti mennessään

Lintutieteilijöiden ykköskohde ovat ehdottomasti Cagliaria ympäröivät suola-altaat, joilla esimerkiksi Afrikkaan matkaavat flamingot pysähtyvät. Osa seurueesta on jopa jäänyt pysyvästi Sardinian auringon alle. Alueella pesivät myös monet muut vesilinnut, joita paikallinen lintuyhdistys LiPu. tarkkailee.

Flamingoja Chiassa
Flamingoja Chiassa

Koillis-rannikolla Costa Smeraldan tuntumassa on WWF:n suojelemina myös pieni delfiiniyhdyskunta, joka tosin vilkkaan laivaliikenteen ja turistivirtojen takia on edelleen erittäin uhanalainen.

Sardinian rikkaus on juuri sen maaston ja ilmaston monimuotoisuus, joka luonnollisesti heijastuu eläimistön lisäksi kasvillisuuteen. Saaren tunnuskasviksi on aikojen saatossa muodotunut Mirto- myrtti, joka ulkonäöltään muistuttaa valtavaa mustikka-pensasta, mutta maultaan on vahvan aromikas kuin katajanmarja. Mirton oksia käytetäänkin usein maustajana lihan grillauksessa ja sen marjoista tehdään tuhtia Mirto-likööriä. Tämä vuorten rinteillä kasvava pensas on oleellinen osa Macchiamediterraneaa, matalaa pensaikkoa, jota joka vuosi tuhoutuu laajoja alueita metsäpaloissa. Tänä vuonna hävisi savuna ilmaan 1/3 osa saaren metsistä 8 000 hehtaarin liekehtiessä. Varsinaisia puumetsiä löytyykin enää Nuoron alueelta, eroosion kuluttaessa Eteläisempää rannikkoa. Eucalyptusta onkin saarelle istutettu pahimpaan hätään kun taas alkuperäinen korkkipuusto, joka vastaa 90% Italian korkkiteollisuudesta, on kovin hidaskasvuista. Vielä eksoottisia ja tuntemattomia kasveja enemmän ihastuttavat suomalaisillekin tutut ruukkukukat tai maustekasvit, jotka Sardinian luonnossa rehottavat villinä tienvarsilla tai kukkuloilla polkujen reunoilla. Sieltä voi löytää mm. rosmariinia, laakerinlehtiä ja minttua.

Välimeren vehreys
Välimeren vehreys
Korkkipuu kuoritaan 7 vuoden välein
Korkkipuu kuoritaan 7 vuoden välein

Saaren luontoon pääsee tutustumaan monin tavoin: sukeltamalla, surffaamalla, rannikkoristeilyillä, vaeltelemalla, maastopyörillä, ratsastamalla ja jopa maastoautoilla. Välineillä ja tavalla ei ole väliä, sillä täällä luonto puhuttelee jokaista puhtaudellaan ja rikkaudellaan.

Yksi vastaus artikkeliin ”Luonto”

  1. Algheron ja Bosan välillä on mahdollista nähdä hanhikorppikotkia (Vulture). Noin 20km Algherosta etelään Bosan maisematiellä. Itse näimme niitä iltapäivällä kun sumu kalliorinteiltä oli hälvennyt Bosasta noin 5-10 km, joten suosittelen katsetta myös kohti taivasta ko. tiellä, joka on kyllä muutoinkin mahtava.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sardinia.fi kertoo lämmöllä ja omakohtaisesti Sardiniasta, sardinialaisista ja kaikesta tuohon maailman kauneimpaan saareen liittyvästä.