outi | 29.8.2009
Costa Verden kilometrien levyiset ja pituiset dyynit, niiden keltainen hiekka ja hiekalla vaeltaminen, joka on elämyksenä hämmästyttävän lähellä lapin tuntureilla ja soilla tarpomista. Hiekan kellanruskea, katajien syvän vihreä, turkoosi meri, joka muuttuu elohopeaksi auringon laskiessa. Hetket, joista jokaisessa lepää ikuisuus.
Kirkas, raikas meri, joka jaksoi pyyhkiä aaltoja varpaiden yli uudestaan ja uudestaan. Ja kolmivuotias, joka aamulla [...]
mari | 20.8.2009
Syksyn jo kolkutellessa ovella Suomessa sitä osaa arvostaa pilvetöntä sinitaivasta ja auringon energiaa antavia säteitä. Kun isoäiti Pohjolan perukoilta näki aamun valkenevan Välimeren kesässä kirkkaana hän komensi jälkikasvun ulos pikapikaa leikkimään ja lämmöstä nauttimaan: “Äkkiä ulos kun aurinko paistaa!”. Lapsenlapset ihmettelivät Mummon päättäväisyyttä, mikä kiire nyt oli: “Täällähän paistaa aina aurinko.”
Helteiden helliessä rannoilla kiehuvaa kansaa [...]
outi | 19.8.2009
päivän piilokuva, nää on aika hyviä maastoutumaan:
outi | 14.8.2009
Teimme retken appiukon puutarhalle.
outi | 12.8.2009
Parin viikon oleskelun jälkeen hiffasin, että voishan niihin pihan tyhjiin ruukkuihin laittaa jotain. Sana vain, tai puolikas, riitti anopille ja tädille, ja jopas tuli pussillinen taimia mukaan. Tässä tilanne kolmen viikon kasvattelun jälkeen:
Papyrus ensiksi:
Papyruksen lisääminen oli maallikolle aika kummallinen toimitus, leikataan papyruskaislan pää ja juurrutetaan se nurin päin vedessä, istutetaan pää alaspäin ruukkuun.
Minttu:
Sitruuna on saanut [...]
outi | 3.8.2009
Tehtiin eilen sellainen näppärä kokoperheen retki itärannikolle ja takaisin (tai pitäisi kai puhua itärannasta, kun saarella ollaan), noin 12 tuntia reissussa, josta 7 autossa. Mutta kannatti. Ja sitten tiedoksi kaikille, että koulun kartasto (johon ainakin oma Sardinia-tietouteni vielä joitakin vuosia sitten perustui) valehtelee, kuten myös suomalaisen kilometrikäsitys: Pienuus loppuu siihen karttakirjaan, tästä saaresta tulee sitä [...]
