Aihearkisto: Retkeily

Joulun aika, sieniaika

Talvi on Sardiniassa sieniaikaa (sekä mm. appelsiinien ja mandariinien aikaa). Suomalaiselle sopii mainiosti vaeltelu vihreillä, syvänturkoosiin mereen kaatuvilla rinteillä Sardinian talvisäässä, joka vastaa (ulkona) mukavia syyskuun ilmoja Suomessa. Talven viileys Sardiniassa voi kuitenkin yllättää sisätiloissa, joten erityishuomio reissuun pakatessa kannattaa antaa lämpimille olo- ja alusasuille. Ohut ja pehmoinen villakerrasto ihoa vasten tuo lisämukavuutta sisällä ja ulkona.

Sienestäminen kuitenkaan ei Italiassa, ei siis Sardiniassakaan, ole mikään läpihuutojuttu – sieniä etsitään, ei poimita. Herkkusuiden maassa on sienestykselle erilaisia rajoituksiakin alueista riippuen. Tärkeä yksityiskohta, joka suomalaiselle ei ehkä heti tulisi mieleen, on lähteä sieneen korin kanssa, ei ämpärin, sillä koriin poimituista sienistä itiöt leviävät pitkin, ämpäristä ei. Kommenttilootaan joku voisi täydentää, onko olemassa jokamiehenoikeuksia sienestykseen, vai pitäisikö olla maanomistajan lupa tai itse paavin.

Omat sieniretkeni ovat rajoittuneet muutamaan kertaan, kun talvella ei ole tullut liiemmälti käytyä. Uusien sienien tunnistamiseen ja sienimaaston löytämiseen on tietenkin kätevää saada paikallisen ystävän opastusta, mutta nopeasti oppii tunnistamaan perussienet: codrobiu mudregu, joka kasvaa mudregu-kasvin juurella (löytyy myös nimellä Cisto Marino), sekä ”lihasieni”, codrobiu de petza, eli kuningaosterivinokas. Grillattuna ja ripaus suolaa, muuta ei tarvitse. Hyväonninen saattaa löytää herkkutattejakin, funghi porcini.

Talviselle sieniretkelle voi suunnata esim.  lounaisrannalle, ja muistahan pakata koriin mukaan viiniä ja evästä, jotain yksinkertaista vain. Vaikka suoraan kaupasta matkalla rantaan sämpylöitä, panini, täytteeksi vaikkapa prosciutto crudo, mozzarella tai mortadella, maun mukaan. Raitista välimeren talvi-ilmaa kyytipojaksi. Lopulta ei ole niin väliä edes sillä, tuleeko saalista vai ei.

(toim.huom: sardon kielen kirjoitusasu vaihtelee, omat versioni perustuvat kuulokuvaan Monastirissa puhutusta sardosta. Kirjoitettuna sanat voivat olla hyvinkin erilaisia, ja vieläkin kauempana puhutusta kielestä, alueesta ja kylästä riippuen. Ja kun tietää sienen nimen vain yhden kylän murteella, ei ole aivan yksinkertaista googlettaa infoa italiaksi, saati englanniksi tai suomeksi…)