Viikon verran takana tätä täkäläistä arkea – ollaanko me välillä oltu jossain muuallakin? Kotioloja täällä leimaa työmaa ja meteli, katu revittiin meidän kohdalla eilen auki, ja pian toivottavasti pääsevät sommittelemaan sinne kaasuputkea / antennikaapelia / mitä ikinä aikovatkaan. Hämmästyttävän reippaasti kuitenkin edennyt tämä työmaa, pitivät vain pienen tauon lounasaikaan.

Pölyn määrä jaksaa taas hämmästyttää. yksi päivä ilman mopin heilutusta ja jälkikasvun suihkunpuhtaat jalkapohjat ovat hetkessä mustat. Pihan saisi letkuttaa joka toinen päivä jos haluaa pitää roskat ja pölyt kurissa. Onneksemme putkityömaalla katkesi eilen naapurin (ei meidän, huh!) vesijohto, ja pieni suihkulähde riitti sitomaan työmaan pölyt loppupäiväksi.

Mirto ja sitruuna ovat kokeneet estetisoivan kevennysleikkauksen, ja nyt voi iltapäivisin valita, istuako sitruunapuun katveessa vaiko mirto”puun” varjossa. Kaikkinainen puskien parturointi onkin sitten paljastanut pihasta aivan uusia nurkkia, ja eilen poistettiin peikonlehdestä kaivon kannen päälle (juuret kaivon sisällä) kasvanut haara, minkä jälkeen paljastui taas lisää perattavaa ja kuokittavaa. Että näinkin pieni piha voi teettää työtä, juuri niin paljon kuin jaksaa tehdä.